puutarha

Haaveiletko kasvihuoneesta? Ajatus omien kasvien, kasvisten ja yrttien kasvattamisesta kuuluu monen viherpeukalon unelmiin. Kasvihuoneen rakentaminen, ylläpito ja huolto voivat kuitenkin olla seikkoja, jotka herättävät kysymyksiä varsinkin aloittelijassa.  Kokosimme alle tietopaketin perusasioista, jotka kannattaa ottaa haltuun ennen kasvihuoneen hankintaa. Kasvihuoneen perustus ja sijoitus Kasvihuoneen voi hankkia periaatteessa mihin tahansa aikaan vuodesta, mutta kevät on todennäköisesti otollisin aika kasvihuoneen pystytykselle. Kasvihuoneen pystytys sujuu helpommin, kun maa ei ole enää jäässä.  Kasvihuone tarvitsee perustuksen, jollaiseksi soveltuu esimerkiksi harkkoperustus tai maahan ankkuroitava metallisokkeli. Tarvittaessa kasvihuoneen perustus voidaan myös salaojittaa. Kasvihuoneen lattian voi halutessaan tehdä betonista tai lämpöä keräävistä tiilistä. Tiililattia pysyy myös hyvin kuivana ja on siistin näköinen. Kasvihuone kannattaa sijoittaa pihalla sellaiseen paikkaan, jossa on riittävästi valoa sekä tuulensuojaa, mutta ei kuitenkaan isoja puita, sillä niistä voi pudota oksia, jotka saattavat vahingoittaa kasvihuonetta.  Kasvihuoneen koko Kasvihuoneen koko riippuu pitkälti siitä, mitä kasveja siellä viljellään, kuinka paljon satoa toivotaan ja millainen kasvualusta kasvihuoneeseen valitaan. Lisäksi pitää miettiä, haluaako kasvihuoneen pelkästään viljelytarkoitukseen, vai onko toiveissa tilavampi kasvihuone, jossa voi myös oleskella. Kasvihuone on pitkäaikainen investointi, joten sen koko sekä käyttötarkoitus kannattaa suunnitella tarkasti. Kasvihuoneen kasvit ja viljely Tomaatti ja kurkku kuuluvat kasvihuoneen yleisimpiin viljelykasveihin, mutta ne eivät suinkaan ole ainoita vaihtoehtoja. Kasvihuoneessa voivat menestyä myös esimerkiksi erilaiset yrtit, kesäkukat sekä monivuotisista siemenistä kasvavat perennat. Lisäksi kasvihuoneessa voi kokeilla kasvattaa erilaisia kurpitsoja, paprikaa, munakoisoa, salaatteja, sekä pieniä vihanneksia, kuten retiisiä ja pinaattia. Kasvihuoneen materiaalit Lasinen kasvihuone Lasi on perinteinen kasvihuoneen materiaali. Materiaalina lasi on tyylikäs, edullinen ja pitkäikäinen. Lisäksi lasinen kasvihuone on yleensä helppo puhdistaa. Lasi on kuitenkin myös herkästi rikkoutuvaa ja painavaa materiaalia. Kasvihuone kennolevystä Kennolevyt ovat iskunkestävästä polykarbonaatista valmistettuja muovilevyjä, jotka myös eristävät hyvin. Lämmöneristyskyvyn ansiosta kennolevyt säästävät kasvihuoneen lämmityskustannuksia ja pidentävät kasvukautta. Kennolevyjen läpi ei näe yhtä hyvin kuin lasin läpi, minkä ansiosta kennolevyistä tehtyä kasvihuonetta ei tarvitse erikseen varjostaa.  Nykyään suosiossa onkin lasin ja kennolevyjen yhdistelmästä kasattu kasvihuone, jossa yhdistyvät lasin ja polykarbonaatin hyvät puolet. Näissä yhdistelmissä kasvihuoneen seinät ovat yleensä lasia ja katto polykarbonaattilevyä. Kennolevystä valmistettu katto on hyvä valinta Suomen talvia ajatellen, sillä se kestää paremmin lumen painon. Alumiini- vai puurunko? Alumiini on yleinen kasvihuoneen runkomateriaali, koska se on helppohoitoinen ja säänkestävä materiaali, jonka voi halutessaan myös maalata. Puurunko vaatii puolestaan säännöllisen huollon, sillä esimerkiksi lehtikuusesta valmistettu runko on öljyttävä kerran vuodessa. Alumiinirunko on kuitenkin puurunkoa paljon kevyempi, joten se saattaa romahtaa helpommin esimerkiksi lumen painon alla, tai se voi taipua kovassa tuulessa. Puurunkoinen kasvihuone kestää paremmin sääolosuhteita. Kasvihuoneen kastelu ja lämmitys Pienessä kasvihuoneessa kasvien kastelun voi hoitaa helposti kastelukannulla, mutta kastelua voi helpottaa myös automatiikalla. Kastelujärjestelmän ansiosta voit lähteä huoletta esimerkiksi lomamatkalle, kun automatiikka huolehtii kasvien kastelusta. Automaattisen kastelujärjestelmän toiminta voi perustua esimerkiksi sääasetuksiin tai älylaitteella ohjaamiseen. Helposti asennettavat kastelujärjestelmät on usein varustettu ajastimella, ja ne yhdistetään suoraan vesijärjestelmään. Suomessa kesäyötkin saattavat toisinaan olla kylmiä, joten kasvihuoneeseen on hyvä hankkia oma lämmityslaite tai lamppu, joka tasaa lämmönvaihteluita. Varsinkin kasvukauden alussa kasvihuoneeseen kannattaa varata myös peiteharsoa. Kasvihuoneen lämmitykseen sopii parhaiten kosteussuojattu, termostaatilla ohjattava sähkölämmitin. Lämmityksen, ja muidenkin mahdollisten sähkölaitteiden, kannalta kasvihuoneeseen on hyvä harkita myös sähköliitännän asentamista.  Kasvihuoneen tuuletusluukut Tuuletusluukut ovat välttämätön varuste kasvihuoneeseen, jotta sen lämpötilaa pystyy säätelemään. Tuuletusluukut sijoitetaan katonharjaan kasvihuoneen kummallekin sivustalle. Kasvihuone vaatii päivittäistä tuuletusta, jota voi helpottaa hankkimalla tuuletusluukkuihin mekanismin, joka avaa luukut tietyssä lämpötilassa automaattisesti. Kasvihuoneen sisustus Jos olet hankkimassa tilavamman kasvihuoneen, jossa on tarkoitus pystyä myös oleskelemaan, on hyvä miettiä myös kasvihuoneen sisustusta. Kasvihuone soveltuu viljelyn lisäksi erinomaisesti esimerkiksi iltapäiväkahvien nauttimiseen tai vaikkapa rauhalliseen lukuhetkeen. Tätä varten kasvihuoneeseen kannattaa hankkia pieni pöytä ja pari puutarhatuolia. Pehmeillä istuintyynyillä varmistat, että kasvihuoneessa istuskelu on erityisen mukavaa.  Vaihtoehtoisesti pöydän ja tuolit voi korvata esimerkiksi ulkokäyttöön soveltuvalla nojatuolilla ja pienellä sivupöydällä, jolle mahtuu laskemaan kahvikupin. Käyttömukavuutta voi lisätä myös pehmeillä ja värikkäillä matoilla.  Kasvihuoneesta saa tunnelmallisen erilaisilla koristeilla ja valosarjoilla, jotka näyttävät kauniilta varsinkin pimenevissä loppukesän illoissa. Myös erilaiset kynttilälyhdyt sopivat hyvin kasvihuoneeseen.  Kasvihuoneen rakennusmateriaaleista riippuen sen seinille voi ripustaa esimerkiksi tauluja tai pieniä hyllyjä, joille voi asetella joko kasveja tai koriste-esineitä. Jos kasvihuoneessa on riittävästi tilaa, sinne kannattaa myös hankkia jonkinlainen pöytätaso, jonka ääressä voi työskennellä helposti. Pöytätason laatikoissa voi säilyttää näppärästi myös kasvihuoneen hoitamisessa tarvittavat puutarhatyökalut. Kasvihuoneen huolto ja ylläpito Jotta kasvit menestyisivät kasvihuoneessa mahdollisimman hyvin, on tärkeää huolehtia sen huollosta ja ylläpidosta. Poista kuolleet kasvinosat ja vaihda kasvualusta säännöllisesti. Kasvihuone kannattaa myös pestä sekä keväällä että syksyllä, jotta sen katteeseen ei pääse kertymään levää tai likaa. Samalla kannattaa puhdistaa räystäskourut sekä tarkistaa ikkunat ja tuuletusluukut. Voitele myös saranat ja lukot. Talven ajaksi kasvihuoneen ovi ja tuuletusluukut on syytä sulkea mahdollisimman tiiviisti, jotta esimerkiksi myrskytuuli ei pääse rikkomaan kasvihuoneen rakenteita. Katto kannattaa puhdistaa lumesta, jotta lasit eivät hajoa, eikä kasvihuoneen runko pääse painumaan kasaan. Kasvihuoneesta huolehtiminen on parhaimmillaan rentouttava ja palkitseva harrastus. Huolellisesti suunnitellun kasvihuoneen käytöstä on helppo nauttia varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Tutustu kasvihuonevalikoimaamme ja ryhdy viljelemään jo tänä kesänä!

Kompostointi on kasvattanut suosiotaan etenkin pientaloissa ja mökeillä. Komposti on erinomainen vaihtoehto erilliselle biojätteiden kierrätykselle, ja omien biojätteiden kompostointi onkin sekä hyödyllistä että ympäristöystävällistä. Kompostoida voit kotitalouden biojätteitä, puutarhajätteitä sekä esimerkiksi mökillä käymäläjätettä. Lue alta lisää kompostoinnista ja kompostoreista! Mitä on kompostointi? Kompostoinnissa taloudessa syntyvä biojäte tai puutarhajäte laitetaan kompostoriin kuivikkeen kanssa, jolloin jäte maatuu ja tuottaa käyttökelpoista ja ravinteikasta multaa vaikkapa puutarhaan käytettäväksi. Millainen kompostori kannattaa hankkia? Kompostoria valitessa tulee ensinnäkin miettiä mihin tarkoitukseen kompostori tulee - puutarhajätteen vai biojätteen kompostointiin? Pelkälle puutarhajätteelle riittää yksinkertaisempi kehikkokompostori, kun taas biojätekompostorin tulee olla tiiviisti suojattu tuholaiseläimiltä. Kompostorin valinta riippuu myös siitä, käytetäänkö kompostoria ympärivuotisesti vai vain kesäaikaan. Ympärivuotisessa käytössä olevan kompostorin tulisi olla lämpökompostori, jotta kompostointi toimii myös kylmällä säällä. Kun kompostorin muut ominaisuudet ovat tiedossa, tulee selvittää oikea koko hankittavalle kompostorille. Nelihenkisen perheen normaaliin käyttöön riittää yleensä noin 200-litrainen kompostori. Jos kompostoit samalla myös puutarhajätettä, tulee kompostorin olla luonnollisesti myös suurempi. Kompostoreita voi olla tarpeesta riippuen jopa kaksi, jotta kompostorin täytyttyä voidaan antaa sen maatua rauhassa ja täyttää toista kompostoria sillä välin. Kompostoria voi myös tyhjentää pohjasta sen täyttyessä. Kompostorin sijoitus ja käyttö Kompostori kannattaa sijoittaa sääolosuhteilta suojaisaan paikkaan, sekä riittävän välimatkan päähän asuinrakennusten ovista, ikkunoista ja muista ilmanottoaukoista. Kompostorin asennuksen yhteydessä on myös pidettävä huolta, että kompostin suotovesiä tai valumavesiä ei pääse vesistöihin tai kaivoihin. Kompostorin käyttöön ja kompostin luomiseen tarvitset jätteen lisäksi myös kuiviketta tai muuta seosainetta. Seosaine parantaa kompostin ilmavuutta, jotta massa ei ole liian tiivistä sekä sitoo kosteutta ja hajuja. Lisäksi seosaine toimii myös energianlähteenä kompostin toiminnan takaaville lahottajille. sekä toimii energianlähteenä hajottajille. Kuivikkeeksi tai seosaineeksi sopivat muun muassa vanha komposti, risuhake, turve tai varta vasten tarkoitettu valmiste. Kompostorin pohjalle tulee aina laittaa kerros kuiviketta, jonka päälle biojäte tyhjennetään. Jokaisen biojätekerroksen päälle laitetaan kuiviketta tai seosainetta. Erityisen haisevat jätteet, kuten kalan perkuutähteet, on hyvä haudata syvemmälle hajujen vähentämiseksi sekä kärpästen houkuttelun välttämiseksi. Hyvin toimivan kompostin lämpötila on maatumisprosessin aikana 50-70 astetta, joka on riittävä tuhoamaan taudinaiheuttajat. Toimiessaan oikein kompostiaines painuu kasaan, haju on multamainen eikä kompostissa parveile hyönteisiä. Kompostin oikea kosteus on myös tärkeää: liian kostea komposti alkaa mätänemään, ja liian kuivassa kompostissa lahottajaeliöt eivät toimi ja lahoaminen keskeytyy. Aineksen tulee tuntua kädessä kostelta, mutta ei märältä, ja nyrkkiin puristettaessa vettä tulisi tihkua korkeintaan parin tipan verran. Kompostimassan lämpötila laskee kypsentyessään ulkolämpötilan tasolle. Kompostin perushoitoon usein riittää, että tarkistaa kerran tai pari viikossa kompostorissa olevan aineksen koostumuksen ja tuoksun. Jos jätettä ja seosainetta on laitettu oikeissa suhteissa, pitäisi maatumisen edetä luonnostaan. Kompostia voi sekoittaa kerran tai pari kuukaudessa pöyhimällä pintaosaa ja samalla kääntää reunoilta massaa kuumempaan keskiosaan. Lämpömittari on kätevä väline kompostorin toimimisen seuraamiseen. Kompostorin tyhjentämiseen tarvitaan talikko ja lapio, sekä isomman kompostorin eteen mahdollisesti portaat tai muu koroke. Kompostointi-ilmoitus Muuttuneen jätelain mukaan biojätteiden keräys tulee pakolliseksi viimeistään kesällä 2024 kaikille omakotitaloille sekä pienille rivitaloyhteisöille yli 10 000 asukkaan taajamassa, sekä pienemmissä taajamissa jos kunta niin määrää. Vaihtoehtona biojätteiden keruulle voi alkaa kompostoimaan biojätettä, jolloin välttää myös biojätemaksun. Kiinteistössä tapahtuvasta kompostoinnista tulee tehdä ilmoitus kunnan jätehuoltoviranomaiselle, paitsi jos: Kompostoit vain puutarhajätettä Kompostointi on vain hyvin pienimuotoista, kuten matokompostointi tai bokashi-kompostointi, eikä tarkoituksena ole käsitellä syntyvää biojätettä sekä kiinteistö kuuluu biojätteen erilliskeräykseen. Tarkemmat tiedot ilmoitukseen tekemiseen löytyvät kunkin kunnan jätehuollon verkkosivuilta. Ohjeet kotitalousjätteen kompostointiin pähkinänkuoressa Laita pohjalle n. 5cm kerros kuiviketta Täytä kompostoria biojätteellä säännöllisesti muutamia kertoja viikossa. Biojätekompostoriin voit laittaa ruoantähteet, pilaantuneet elintarvikkeet, vihannekset ja hedelmät sekä niiden kuoreta, kahvinporot, teepussit ja pienet määrät pehmeää paperia Peitä viety jäte kuivikkeella, noin kolmanneksella jätteen määrästä Kompostin lämpeneminen ja lahoamisprosessi alkaa, kun noin kolmannes kompostorista on täytetty Sekoita kompostia tarvittessa kerran tai pari kuukaudessa Tyhjennä osa kompostorin sisällöstä sen täyttyessä Jäte maatuu kompostiksi olosuhteista riippuen parhaimmillaan jopa kuukaudessa, useimmin noin parin kuukauden aikana Ohjeet puutarhajätteen kompostointiin pähkinänkuoressa Laita pohjalle ilmava kerros esimerkiksi pätkittyjä risuja tai oksia Laita kompostoriin esimerkiksi seuraavat puutarhajätteet: lehdet, rikkakasvit, ruohosilppu ja oksasilppu Lisää 10-15 cm jätekerroksen päälle n. 5 cm kerros kuiviketta tai oksasilppua, sekä uuden kerroksen väliin vanhaa kompostimultaa Kastele tarvittaessa kuivaa jätettä, ja lisää myös tarvittaessa kompostiherätettä tai muuta vastaavaa lisäravinnetta kompostin sekaan Käännä puutarhakompostin sisältö 1-2 kertaa vuodessa Puutarhajäte maatuu käyttövalmiiksi mullaksi 1-3 vuodessa Tee ekoteko ja aloita kompostointi jo tänään! Tutustu kompostoreiden valikoimaamme ja löydä omaan pihaasi tai puutarhaasi sopiva ratkaisu!